Uusi luku tarkastelee paraprofessionaalista kääntämistä käännösekologian näkökulmasta

News

Rebecca Piekkari ja Stefanie Tietze ovat julkaisseet uuden luvun, jossa tarkastellaan paraprofessionaalista kääntämistä monikielisissä organisaatioissa käännösekologian näkökulmasta.

Luku ”Zooming in, zooming out on paraprofessional translators: A translation ecology perspective from organization studies and international business” sisältyy K. Koskisen toimittamaan teokseen Paraprofessional Translation at Work, jonka John Benjamins julkaisi vuonna 2026.

Kääntämisen ymmärtäminen organisatorisena ekosysteeminä

Luvussa hyödynnetään käännösekologian (translation ecology) käsitettä monikielisten organisaatioiden paraprofessionaalisen käännöstyön monimutkaisuuden tarkasteluun. Kirjoittajat lähtevät siitä, että paraprofessionaalinen kääntäminen sijoittuu historiallisesti ja nykyhetkessä monikielisiin ympäristöihin, joissa useat organisatoriset ja kontekstuaaliset tekijät muovaavat käännöskäytäntöjä.

Näiden dynamiikkojen tarkastelemiseksi kirjoittajat palaavat aiemmin toteutettuun etnografiseen tutkimukseen Kazakstanissa toimivasta venäjänkielisestä pankista ja hyödyntävät aiemmin julkaistun tutkimuksen aineistoa uuden analyysin pohjana.

Uudessa analyysissa keskitytään organisaation kielitoimijoiden työhön, mukaan lukien sekä ammattikääntäjät että paraprofessionaaliset kääntäjät. Tutkimus osoittaa, miten nämä toimijat osallistuvat pankin kielikäytäntöjen muuttamiseen ja sen kielellisen osallisuuden lisäämiseen.

Zoom in ja zoom out

Tapauksen tarkastelu käännösekologian näkökulmasta tarjoaa uusia näkemyksiä kääntämisestä kokonaisvaltaisena organisatorisena prosessina. Kirjoittajat tarkastelevat kääntämistä makro-, meso- ja mikrotasoilla ja tuovat esiin, miten kielikäytännöt ja käännöstoiminta liittyvät toisiinsa erilaisilla organisatorisilla ja kontekstuaalisilla tasoilla.

Näkökulma kiinnittää huomiota myös käännösprosessien monisuuntaisuuteen. Sen sijaan, että kääntäminen nähtäisiin suoraviivaisena siirtymänä kahden kielen välillä, luvussa osoitetaan, miten kääntäminen osallistuu merkitysten jatkuvaan neuvotteluun monikielisissä ja rajat ylittävissä organisaatioissa.

Analyysi tuo esiin käännösekologian näkökulman mahdollisuudet rajat ylittävän liiketoiminnan, monikielisten organisaatioiden ja organisaatioiden kielikäytäntöjen ymmärtämisessä.

Luku päättyy tarkastelemalla tämän lähestymistavan metodologisia vaikutuksia ja kannustamalla syvällisempään monikielisiä organisaatioita koskevaan tutkimukseen käännösekologian näkökulmasta.

Luku osallistuu osaltaan kasvavaan monitieteiseen keskusteluun, joka yhdistää käännöstieteen, organisaatiotutkimuksen ja kansainvälisen liiketoiminnan, ja tuo samalla esiin usein näkymättömäksi jäävän työn, jonka kautta monikieliset organisaatiot rakentavat kielellistä osallisuutta ja mahdollistavat rajat ylittävää yhteistyötä.