Uusi luku tarkastelee digitalisaatiota ja ikäystävällisiä ympäristöjä Suomessa asuville ikääntyneille maahanmuuttajille

News

Shahnaj Begumin uusi kirjanluku tarkastelee digitalisaation roolia ikäystävällisten ympäristöjen luomisessa Suomessa asuville ikääntyneille maahanmuuttajille.

”The Role of Digitalization in Creating an Age-Friendly Environment for Older Immigrants in Finland” on julkaistu vuonna 2026 Routledgen kustantaman Aging, Migration, and Digital Technologies -teoksen ensimmäisessä painoksessa.

Digitalisaatio, ikääntyminen ja osallisuus

Luvussa tarkastellaan Suomessa asuvien ikääntyneiden aasialaistaustaisten ja afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien kokemuksia keskittyen heidän digitalisaatioon liittyviin tarpeisiinsa ja odotuksiinsa sekä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sen tuomiin haasteisiin.

Tutkimus perustuu vuosina 2022–2024 Pohjois- ja Etelä-Suomessa kerätyn laadullisen aineiston temaattiseen analyysiin. Siinä tarkastellaan, miten digitaaliset teknologiat vaikuttavat palvelujen saatavuuteen, sosiaaliseen viestintään, arjen toimintoihin ja hyvinvointiin.

Tulokset osoittavat, että osallistujien kokemukset digitalisaatiosta vaihtelivat huomattavasti. Muun muassa koulutus, maahanmuuttoa edeltäneet elämänkokemukset ja työelämätausta vaikuttivat siihen, miten ihmiset pystyivät hyödyntämään digitaalisia teknologioita arjessaan.

Kaikki osallistujat käyttivät video-, teksti- ja ääniviestintää pitääkseen yhteyttä lähtömaissaan asuviin läheisiinsä, mutta vain osa pystyi hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia Suomessa täysimääräisesti palvelujen käyttämiseen, aktiivisena pysymiseen ja sosiaalisten yhteyksien ylläpitämiseen.

Digitaalinen osaaminen ja arjen hyvinvointi

Tutkimus nostaa esiin myös digitaalisen osaamisen merkityksen Suomen talvi-ilmaston mahdollisesti aiheuttamien eristävien vaikutusten lieventämisessä. Digitaaliset teknologiat voivat tarjota ikääntyneille maahanmuuttajille mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia yhteyksiä sekä käyttää palveluja ja osallistua toimintaan silloin, kun liikkuminen ja ulkona tapahtuva vuorovaikutus ovat vaikeampia.

Samalla tulokset osoittavat, ettei digitalisaatio automaattisesti johda parempaan osallisuuteen. Erot digitaalisessa osaamisessa ja elämänkokemuksissa voivat vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin hyötyä yhä digitalisoituvammasta yhteiskunnasta.

Luku päättyy suosituksiin, joiden tavoitteena on edistää ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvointia ja vastata tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin.

Yhdistämällä näkökulmia ikääntymiseen, maahanmuuttoon, digitaalisiin teknologioihin ja sosiaaliseen osallisuuteen luku osallistuu keskusteluun siitä, miten Suomessa voidaan kehittää yhä monimuotoisemman väestön tarpeisiin paremmin vastaavia, osallistavia ja ikäystävällisiä ympäristöjä.