Markku Sippola tarkastelee työmarkkinaosapuolten muuttuvaa roolia Suomessa

News

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Markku Sippola toi hiljattain tutkimukseen perustuvan näkökulmansa Suomenmaan artikkeliin, jossa tarkastellaan Suomen työmarkkinasuhteiden muutoksia ja Suomen Yrittäjien (SY) kasvavaa vaikutusvaltaa.

Sippolan tutkimus keskittyy valtasuhteisiin sekä keskeisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen asemaan Suomen työmarkkinoilla. Näihin kuuluvat Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK).

Kolmikantaisesta yhteistyöstä kohti moniosapuolisempaa järjestelmää

Sippolan mukaan Suomen Yrittäjät on yhä enemmän siirtynyt perinteisestä etujärjestön roolistaan kohti näkyvämpää yhteiskunnallista kumppanuutta kansallisessa työmarkkinapolitiikassa.

Viime vuosina Suomen Yrittäjiä on kutsuttu mukaan kansalliseen valmisteluun ja työryhmiin. Sippola näkee tämän osana laajempaa muutosta, jossa Suomen perinteinen kolmikantamalli on kehittymässä kohti moniosapuolisempaa järjestelmää, jossa Suomen Yrittäjistä on tullut yhä näkyvämpi toimija.

Hän tunnistaa muutoksen myös työnantajajärjestöjen keskinäisissä rooleissa. Sen jälkeen kun EK vetäytyi keskitetystä työehtosopimisesta, sen painotus työmarkkinakysymyksiin on vähentynyt, kun taas Suomen Yrittäjät on aktivoitunut tällä alueella.

Sippola nostaa paikallisen sopimisen yhdeksi esimerkiksi siitä, miten Suomen Yrittäjien pitkän aikavälin tavoitteet ovat viime vuosina edenneet.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen muuttuva suhde

Sippola korostaa myös etujärjestöjen ja poliittisten päätöksentekijöiden välisen suhteen muuttumista yhä suoremmaksi. Hänen mukaansa työmarkkinakysymykset ovat siirtyneet yhä enemmän poliittiselle tasolle, ja järjestöt ovat olleet suoraan yhteydessä hallitukseen edistääkseen poliittisia tavoitteitaan.

Kehitys herättää kysymyksiä Suomen työmarkkinajärjestelmän jatkuvuudesta ja vakaudesta. Kun politiikan valmistelu kytkeytyy aiempaa tiiviimmin kulloisenkin hallituksen poliittisiin painotuksiin, työmarkkinajärjestelyt voivat olla herkempiä poliittisen vallan muutoksille.

Samalla Sippola painottaa, että poliittinen linjausten yhdenmukaisuus ja suora vaikutus on tärkeää erottaa toisistaan. Hallituksen politiikan ja työnantajajärjestöjen tavoitteiden samankaltaisuus ei sellaisenaan osoita, että lobbaus olisi määrittänyt hallituksen politiikkaa. Yhteiset poliittiset lopputulokset voivat heijastaa myös jaettuja ideologisia tai poliittisia näkemyksiä.

Vaikutusdynamiikan ymmärtäminen edellyttääkin poliittisten päätöksentekijöiden ja etujärjestöjen välisten suhteiden tarkempaa tarkastelua – mukaan lukien se, ketkä tapaavat toisiaan, kuinka usein ja mitä kanavia pitkin.

Sippolan puheenvuoro korostaa, että Suomen työmarkkinamallia on tärkeää tarkastella paitsi sen muodollisten rakenteiden myös niiden muuttuvien suhteiden ja valtasuhteiden kautta, jotka käytännössä muovaavat päätöksentekoa.

Link to the interview: https://lnkd.in/dHBzgibd