Asiantuntijat keskustelivat alustatyön ja hoivatyön tulevaisuudesta TAIMI-työpajassa

News

TAIMI-, EGRUiEN– ja CareQuAI-tutkimushankkeiden tutkijat kokoontuivat 17. syyskuuta 2026 yhdessä ammattiliittojen, tutkimusmaailman, hoiva-alan ja yrityssektorin edustajien kanssa keskustelemaan alustatyöstä, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta työpaikoilla. Hankenin kauppakorkeakoululla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa tarkasteltiin erityisesti alustatyön kasvavaa roolia hoivasektorilla.

Työpajassa keskusteltiin digitaalisten työalustojen vaikutuksista työntekijöihin, työnantajiin ja työmarkkinasuhteisiin. Keskeisiä kysymyksiä olivat, tarvitsevatko hoivatyön alustat parempaa sääntelyä, miten Euroopan unionin alustatyödirektiivi vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin ja alustojen sääntelyyn sekä miten ammattiliitot ja muut työmarkkinatoimijat voivat vastata alustatyön kasvuun.

Alustatyöstä on viime vuosina keskusteltu paljon erityisesti ruokalähettien ja taksipalvelujen yhteydessä. Hoivasektorilla tapahtuvaan alustatyöhön on kuitenkin kiinnitetty vähemmän huomiota. Työpajassa pohdittiin, synnyttääkö alustapohjainen hoivatyö samanlaisia haasteita työntekijöille kuin muilla aloilla vai suojaavatko hoivasektorin erityiset osaamisvaatimukset ja työmarkkinarakenteet työntekijöitä alustatyön mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta.

Tutkimuksen ja eri näkökulmien yhdistäminen

Työpajassa kuultiin alustatyöhön, hoivaan ja työmarkkinoihin liittyvää tutkimusta tekeviä asiantuntijoita. Tilaisuuden keskeisiä puhujia olivat:

Jyväskylän yliopiston professori Nathan Lillie,

LUT-yliopiston tutkija Dr Ilona Bontenbal,

Itä-Suomen yliopiston tutkija Dr Helena Hirvonen,

sekä Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Joni Jaakola.

Ohjelma alkoi TAIMI-, EGRUiEN- ja CareQuAI-tutkimushankkeiden esittelyllä, minkä jälkeen tarkasteltiin alustatyötä eurooppalaisesta näkökulmasta. Hoiva-alan alustoja koskeva tutkimusesittely loi pohjan osallistujien väliselle keskustelulle.

Tilaisuus toteutettiin kaksikielisenä. Yhteiset alustukset pidettiin englanniksi, ja pienryhmäkeskusteluja käytiin suomeksi tai englanniksi. Näin osallistujille tarjoutui mahdollisuus tuoda esiin kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista ammatillisista ja kielellisistä taustoista käsin.

Sääntelystä kollektiiviseen edunvalvontaan

Pienryhmäkeskusteluissa käsiteltiin useita toisiinsa liittyviä teemoja, kuten alustatalouden käyttöä hoivasektorilla, EU alustatyödirektiiviä, työntekijöitä suojaavia julkisia politiikkatoimia ja ammattiliittojen käytäntöjä sekä alustatyön vaikutuksia siirtotyöläisiin.

Keskusteluissa tarkasteltiin myös hoivasektorin eri toimijoiden näkökulmia. Mukana olivat muun muassa hoivatyöntekijät, esihenkilöt ja ammattiliittojen edustajat. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli se, miten alustatyötä tekevät työntekijät voidaan ottaa huomioon työehtosopimuksissa ja nykyisissä työmarkkinarakenteissa.

Keskusteluissa korostui tarve ymmärtää paremmin, miten alustatalouden yleistyminen voi muuttaa hoivatyön työsuhteita ja millaista sääntelyä, edunvalvontaa ja kollektiivista toimintaa alustatyön kehittyminen voi edellyttää.

Tulevan tutkimuksen painopisteiden tunnistaminen

Työpaja päättyi keskusteluun tulevan tutkimuksen tarpeista. Osallistujat pohtivat, millaista tietoa tarvitaan alustatyön vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin hoivasektorilla ja miten tutkimus voi tukea työntekijöiden, työnantajien, ammattiliittojen, päätöksentekijöiden ja muiden sidosryhmien välistä keskustelua.

Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden yhdistää käynnissä oleva tutkimus työn muuttuvaan maailmaan suoraan liittyvien toimijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin sekä tunnistaa uusia tutkimuskysymyksiä alustatyön laajentuessa uusille toimialoille.