Rebecca sai Best Paper Award -palkinnon 19. GEM&L International Conference -konferenssissa

News

Rebecca on saanut Best Paper Award -palkinnon 19. GEM&L International Conference on Language and Management 2026 -konferenssissa, joka järjestettiin BI Norwegian Business Schoolissa Oslossa, Norjassa, 27.–29. toukokuuta 2026.


Palkinto myönnettiin hänen artikkelilleen ”Where smoke lingers: Cigarette smoking as a gendered practice from a discursive-spatial lens”, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Linyu Liun ja Jo Angourin kanssa.


Muodollista tasa-arvoa pidemmälle
Huolimatta siitä, että muodollisen tasa-arvon politiikat ovat laajasti käytössä, sukupuolten välinen epätasa-arvo jatkuu työpaikoilla. Vaikka muodollisiin rakenteisiin ja organisaatioiden toimintaperiaatteisiin on kiinnitetty paljon huomiota, vähemmän tiedetään siitä, miten epätasa-arvo voi uusiutua arkisissa vuorovaikutustilanteissa, epävirallisten normien kautta ja niissä tiloissa, joissa työpaikan ihmissuhteet muodostuvat.


Artikkelissa tarkastellaan yhtä tällaista arjen käytäntöä: tupakointia.
Kirjoittajat tarkastelevat etnografiaan pohjautuvan tutkimuksen avulla suomalaisen monikansallisen yrityksen toimintaa Kiinassa. Kriittiseen feministiseen konstruktionistiseen näkökulmaan perustuvassa tutkimuksessa he analysoivat, miten tupakoinnista muodostuu sukupuolittunut organisatorinen käytäntö.


Ensi silmäyksellä tupakkatauko voi vaikuttaa vain hetkeltä poissa työtehtävien ääreltä. Kun kollegat kuitenkin kokoontuvat tupakointitilaan, näistä epävirallisista kohtaamisista voi muodostua tärkeitä tiloja keskustelulle, ihmissuhteiden rakentamiselle ja tiedon jakamiselle.


Kysymys ei siten ole ainoastaan siitä, kuka tupakoi, vaan myös siitä, kuka pääsee osaksi tupakoinnin ympärille muodostuvia sosiaalisia ja organisatorisia verkostoja.


Kun tilasta tulee osa epätasa-arvoa
Tutkimuksessa tupakointitila käsitteellistetään muuksikin kuin fyysiseksi paikaksi. Se on materiaalinen ja sosiaalinen tila, joka osallistuu aktiivisesti sukupuolittuneiden suhteiden rakentumiseen.


Pääosin miehistä muodostuvan ”tupakointipiirin” syntyminen voi luoda epävirallisen verkoston, jonka ulkopuolelle naiset jäävät. Toistuvien ja näennäisen tavanomaisten vuorovaikutustilanteiden kautta tämä ulossulkeminen voi osaltaan ylläpitää laajempaa työpaikan epätasa-arvoa.
Kirjoittajat tarkastelevat kolmen toisiinsa liittyvän elementin diskursiivista ja tilallista rakentumista: tupakointia, tupakointitilaa ja tupakointipiiriä. Yhdessä nämä elementit voivat ylläpitää maskuliinisuuden ideologiaa ja vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat epävirallisiin työpaikan verkostoihin.


Kuten kirjoittajat toteavat, tällaisten käytäntöjen merkitys piilee juuri niiden tavanomaisuudessa. Epätasa-arvo ei aina synny suorasta syrjinnästä. Se voi myös uusiutua rutiininomaisten ja tilanteeseen sidottujen toimintojen kautta, jotka vaikuttavat neutraaleilta tai merkityksettömiltä.
Artikkelissa esitetään lopulta dynaaminen malli siitä, miten sukupuolten välinen epätasa-arvo voi yllättyä rutiininomaisten työpaikan käytäntöjen kautta. Malli korostaa epävirallisten tilojen ja vuorovaikutustilanteiden merkitystä muodollisten organisaatiorakenteiden rinnalla.


”Tupakointitila” ei ole ainoastaan fyysinen tila, vaan se voi aktiivisesti muovata sukupuolittuneita suhteita.


Tämä näkökulma kutsuu laajempaan pohdintaan työpaikkojen inklusiivisuudesta. Muodollisen tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sen ymmärtäminen, miten osallisuus ja ulossulkeminen rakentuvat, edellyttää myös huomiota arjen käytäntöihin, joiden kautta ihmiset rakentavat suhteita, vaihtavat tietoa ja osallistuvat organisaation toimintaan.


Onnittelemme Rebeccaä, Linyu Liuta ja Jo Angouria Best Paper Award -palkinnosta sekä heidän panoksestaan kielen, johtamisen, tilan, sukupuolen ja organisatorisen epätasa-arvon rajapinnassa tehtävään tutkimukseen.